Lemin seurakunnan historiaa

Lemi kuului aikoinaan Taipalsaaren emäpitäjään. Vuonna 1688 Lemistä tuli Taipalsaaren kappeliseurakunta ja v. 1807 itsenäinen kirkkoherrakunta eli seurakunta. Lemin seurakunta on ainoa Viipurin läänin seurakunta, joka itsenäistyi ns. Vanha Suomen aikana.

Ensimmäistä kirkkoaan lemiläiset alkoivat rakentaa jo v. 1668, mutta ennen kuin sitä oli ehditty edes vihkiä käyttöön, se joutui tuhopolton kohteeksi v.1670. Lemiläiset eivät tästä kuitenkaan lannistuneet, vaan ryhtyivät suunnittelemaan heti uuden kirkon rakentamista. Lemin toinen kirkko valmistui v.1688, samana vuonna, jolloin Lemi sai kappelioikeudet ja ensimmäisen oman papin. Toinen kirkko palveli lemiläisiä noin sata vuotta, kunnes alettiin puuhata uuden kirkon rakentamista. Entinen kävi pieneksi ja alkoi rappeutua.

Nykyinen Lemin kirkko on rakennettu v. 1786. Kirkonrakentajana on toiminut kuuluisa savitaipalelainen kirkonrakentaja ja –rakennusmestari Juhana Salonen. Lisää tietoa Lemin nykyisestä kirkosta  täältä.

Neliäänisen veisuun historiaa

Lemin neliäänisen veisuun historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle. Ristiinalainen Gabriel Lauren tuli seurakuntaan lukkariksi 1812. Hän opetti seurakuntalaisia veisaamaan nuotilleen. Apuna hän käytti virsikanteleita ja käsinkirjoitettuja nuottivihkoja. Lukkarin tukena oli kaksi virsikirjatyöhön ja musiikkiin innostunutta pappia: Jakob Roschier ja Karl Kustaa Streng. Laurenin aikana veisuu oli kuitenkin yksiäänistä.

Vanhan Strengin apulaiseksi tuli 1850-luvulla pastori Johannes Hertz. Hän perusti 60-henkisen mies- ja poikakuoron, joka alkoi harjoitella neliäänistä virsi- ja messulaulua. Kuorotoimintaa jatkoi isänsä jälkeen lukkariksi valittu Anders Lauren, joka johti seurakunnan lauluharrastusta 50 vuoden ajan. Nuoremman Laurenin aikana neliäänisestä laulusta tuli Lemillä kansanliike.

Kanttoreiden rinnalla kylänmiehet, kierto- ja kansakoulunopettajat ovat tehneet merkittävää työtä lemiläisen lauluharrastuksen hyväksi.´Tällainen henkilö oli esimerkiksi kiertokoulunopettaja Matti Peuhkuri, joka oli Lemin vuonna 1891 perustetun kirkkokuoron ensimmäinen johtaja. Lemin kirkkokuoro on maamme vanhimpia.

Hautausmaan historiaa

Lemin hautausmaa sijoittuu kirkon ympärille. Tiettävästi siihen on haudattu vainajat siitä lähtien, kun Lemin seurakunta sai kappelioikeudet. Sitä ennen lemiläisiä vainajia on haudattu ainakin Taipalsaarelle.

Kirkon vieressä sijaitsevaan sankarihautausmaahan on haudattu 134 sankarivainajaa (osa kentälle jääneitä). Jokaisella haudalla on laatta, jossa on kaatuneen nimi, syntymäaika, kaatumispäivä ja -paikka. Sankarihautausmaahan alettiin haudata sodassa kaatuineita jo talvisotatalvena. Ensimmäinen sankarihautajaisten nimellä ollut tilaisuus oli Lemin kirkossa tapaninpäivänä 1939. (26.12.1939)

Ensimmäisen suunnitelman sankarihautausmaasta teki jo vuonna 1940 hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkala. Seuraava suunnittelija oli akkitehtitoimisto Blomstedt-Lampénilta arkkitehti Marita Blomstedt vuonna 1944. Viimeisimmän, jonkin verran Blomstedtin suunnitelmasta poikkeavan version piirsi vuonna 1948 maisema-arkkitehti Katri Luostarinen Kotitalouskeskus Oy:stä. Luostarinen mm. suunnitteli hautakivet, niiden sijoittelun sekä kivirivien väliin sijoitetut perennaistutukset, jollaisia ei muilla sankarihautausmailla juuri näe.

Lemin sankarihautausmaalla olevan muistomerkin on suunnitellut savitaipalelainen kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Se paljastettiin 6.12.1954. Tilaisuudessa paikalla oli yleisöä noin 1300 henkeä.

Sankarihautausmaan patsaan vieressä on vapaussodan muistomerkki. Sen on piirtänyt Arkkitehtitoimisto Eränen/Antero. Merkki paljastettiin 30.8.1920. Patsaassa on 17 henkilön nimet.

Kansalaissodan aikana, huhtikuun 4.-5. päivien välisenä yönä 1918 käytiin Lemin hautausmaalla taistelu. Tästä taistelusta näkyvänä muistona on kahdessa metallisessa hautaristissä luodinreiät.

 

Lähteet: Pitäjä ison kiven takana, Lemin historia. Anu Talka, Mikko Europaeus, Mirja Heininen, Minna Kähtävä-Marttinen. Gummerus Oy, kirjapaino v. 2009.

Itsenäisyyden polku - päiväkävely Lemin historiaan. www.lemi.fi/kunta/polku/