Pyhäinpäivä on suosituimpia kirkossakäyntipäiviä

Friday, November 2, 2018
Pyhäinpäivänä moni käy omaistensa haudalla sytyttämässä kynttilän
tai muuten vain muistelemassa.

Tänä vuonna pyhäinpäivää vietetään lauantaina 3.11. Lemillä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella kirkonkellot kutsuvat pyhäinpäivänä klo 10 alkavaan messuun. Lemillä ja Taipalsaarella messun yhteydessä luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytetään muistokynttilät. Lemin seurakunta tarjoaa kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntasalissa musiikkiesitysten säestämänä.
Savitaipaleella ja Taipalsaarella järjestetään lisäksi iltatilaisuudet; Savitaipaleella vainajien muistoilta klo 18 kirkossa ja Taipalsaarella iltahartaus klo 17 kappelilla.
Iltatilaisuudessa vietetään hartaushetkeä, luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja jokaiselle sytytetään muistokynttilä. Taipalsaarella omaiset voivat halutessaan viedä kynttilän tilaisuuden jälkeen haudalle tai kotiin.

Pyhäinpäivä on säilyttänyt Suomessa asemansa vainajien muistopäivänä, jolloin on tapana muistaa edesmenneitä rakkaita. Tapa viedä haudoille kynttilöitä ja seppeleitä yleistyi toisen maailmansodan jälkeen, ja jäi meille vahvaksi perinteeksi.

Monissa seurakunnissa pyhäinpäivän hartaushetkissä muistetaan myös vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen.

Pyhäinpäivässä yhdistyvät myös keskiaikaiset ”kaikkien pyhien muistopäivä”, jota vietettiin alun perin marttyyrien muistoksi ja ”kaikkien uskovien vainajien muistopäivä”.

Kirkonkellojen kumahtelulla on oma koodinsa

Lemin kirkonkellot kumisevat vielä käsivoimin soitettuna, vaikka monissa seurakunnissa kellojen soitto on jo automatisoitu. Kelloja, joiden ääni kantautuu kilometrien päähän yli järven selkien, soittaa seurakunnan vakinaista suntiota sijaistava Kimmo Räsänen, joka on vannoutunut käsinsoiton puolestapuhuja.

Oljaniskova & perilliset -valimossa Jaroslavlissa Venäjällä valetuista
Lemin kirkonkelloista iso kello painaa 508 kg ja pieni 262 kg.
Kirkonkellojen yläreunan teksti kuuluu suomennettuna:
”Ylistäkää taivaat Jumalan kunniaa julistaen maailmalle suuren ilon”.
Kimmo Räsäsen mukaan kellojen sointi on käsin soitettuna aivan
erilainen kuin nappia painamalla.

-Mielestäni käsivoimin soitettuna kellojen sointi on paljon miellyttävämpää ja herkempää, kuin nappia painamalla soitettuna, Kimmo Räsänen miettii.

Kirkonkelloilla on oma kielensä ja sanomansa

Sielunkelloja soitetaan vanhojen soittotapojen mukaan siten, että miespuoliselle vainajalle soitto aloitetaan ja päätetään isolla kellolla ja naispuolisen vainajan kyseessä ollen pienellä kellolla.

Lemillä vainajan ikää ei kerrota sielunkelloilla, mutta isoilla kelloilla voitaisi ilmaista kymmenet vuodet ja pienillä kelloilla yksittäiset vuodet, kertoo Räsänen.

Kirkonkellojen soitto liittyy useimmiten jumalanpalvelukseen.  
Huomenkello soitetaan Lemillä isolla kellolla 38 lyöntiä sunnuntaiaamuna klo 9.30 ja soitto kestää viisi minuuttia. Huomenkello on ensimmäinen kutsu jumalanpalvelukseen ja seuraavana kutsuna oleva papinkellot soitetaan pienellä kellolla 15 lyöntiä varttia vaille kymmenen. Messun alkamisesta ilmoittava yhteensoitto on klo 9.58 ja se aloitetaan isolla kellolla ja päätetään pienen kellon soittoon.
Ehtookellot soivat lauantai-iltaisin pyhän alkamisen merkiksi ja niin sanotut sanoma-, saatto-, sielun- tai kuolinkellot aina seurakuntalaisen kuoltua.

Lemin nykyinen kellotapuli on vuodelta 1936 ja se on rakennettu 1800-luvun alussa rakennetun ja sisällissodan aikana 1918 palaneen kellotapulin mukaiseksi pienin poikkeuksin. Kellotapuli palvelee edelleen myös vainajien säilytystilana.

Muut tulevan Taipaleen seurakunnan puiset kellotapulit ovat Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Savitaipaleen vanhassa kellotapulissa toimii nykyisin Savitaipaleen Kotiseutumuseo ry:n ylläpitämä Kirkonrakentajien museo.
Taipalsaaren kellotapuli on rakennettu vuonna 1754 ja kuulopuheiden mukaan Taipalsaarella kirkonkellojen soitto olisi ollut kielletty aina juhannuksen seutuvilla, ettei lahnan kutu häiriintyisi. Tämän kerrotaan tapahtuneen Frans Viktor Hannuksen ollessa kirkkoherrana.

Seppo JJ Sirkka